3. kesäkuuta 2011

Siivousta ja Skumppaa

Suursiivous eteni taas hiukan. Pesin ikkunat ja parvekkeen lasit. Öljysin mun puisen parveketuolin ja pesin muut parvekekalusteet. Sain myös vihdoin viimein roudattua (toivottavasti) viimeisen lastin tavaraa vinttiin. Nyt pitäisi ainakin vielä tampata matot ja pestä parvekkeen lattia. Sit kun vielä saisi kammettua itsensä Hietsun kirppikselle myymään joku päivä, niin saisi loputkin turhat rojut nurkista. Sitten alkaisi näyttä hyvältä. Tosin itseni tuntien saan todennäköisesti kämpän aika pian entiseen kuntoon kun innostun taas jostain uudesta ompeluprojektista.

Illalla lähdin vielä kahden ihanan ystävän kanssa Kalleen juomaan halpaa skumppaa. Musta on näköjään kuoriutumassa oikea bilehile, en muista milloin viimeksi olisin kahtena peräkkäisenä päivänä ulkona. Siellä oli ihan hauskaa, se on kaunis paikka ja oli kiva istua ja jutella tyttöjen kanssa. Porukan lisääntyessä musiikki kuitenkin käännettiin niin lujalle, että keskustelu meni vaikeaksi. En ihan ymmärrä miksi sen musiikin on aina pakko olla niin kovalla, nauttiiko ihmiset oikeasti siitä, että korviin sattuu ja seuraavana päivänä korvissa soi. Mulla on aina baarissa korvatulpat, mutta usein tuntuu, ettei nekään hiljennä musiikkia tarpeeksi.

Matkalla sinne kauhisteltiin Espan puistoa, joka oli aivan järkyttävässä kunnossa. Mikä ihmisiä oikein vaivaa? Minusta on itsestään selvää, että omat roskat kerätään pois ja viedään sellaiseen roskikseen mihin ne mahtuu. Mulle tulee jo purkan sylkäisemisestä lumihankeen huono omatunto. Ttuntui pahalta kävellä puiston läpi ja katsoa sitä sotkua. Turistit saa varmaan todella edustavan kuvan Suomesta, kun Helsingin edustuspuisto on kuin kaatopaikka.




Lopuksi jotain kivaa vielä... Musta on ihana kulkea joka päivä Kalevankatua ja nähdä Lönnrotinkadun ja Yrjönkadun kulmaan ripustetut pyykkinarut. Rosa Meriläisen kolumnin perusteella mä olen varmaan jämähtänyt sinne teini-ikään, koska mun mielestä impressionismi ja mm. Edelfelt ja Renoir on sitä oikeaa taidetta. Pidän myös kaikesta niitä ennen tehdystä, mutta niitten jälkeen ei mun mielestä ole juurikaan tehty mitään katsomisen arvoista. Mutta siis tuosta pyykkinaru installaatiosta mä kuitenkin pidän. Ja eilen kotiin kävellessä kävelin kerrankin suoraan sen alta ja se oli vielä hienompi läheltä kuin kaukaa. Kuvat ei tosin ole kauhean hyviä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...