5. kesäkuuta 2011

Aikainen lintu...

Lauantaiaamuna heräsin täysin pirteänä jo kuuden maissa. Vähän ihmettelin, koska nykyään mulla on suuria vaikeuksia päästä aamuisin ylös, mutta kun ei kerran enää väsyttänyt niin nousin ylös. Täysin epätavallinen aamu mulle, koska olin jo seitsemän aikoihin suorittanut kaikki aamutoimet. Taisin katsoa jonkun ohjelman Areenalta aikani kuluksi.

Kymmenen maissa lähdin kaupungille metsästämään yhtä H&M:n olkihattua, joka oli harmikseni loppuunmyyty kaikista keskustan liikkeistä. (Toi Lookbook on muuten ihana sivusto, jossa pitäisi käydä joka päivä katsomassa mitä ihanaa ihmiset on postannu sinne :D) Jatkoin aamukävelyä Punavuoreen reittiä: Mansku -  Erottaja - Yrjönkatu - Korkeavuorenkatu - Tehtaankatu - Fredrikinkatu - Bulevardi - Hietsun tori. Ja löysin kaikkea ihanaa.

Ensinnäkin Yrjönkadulle Dianapuiston vierestä löytyi varmaan Helsingin ainoa libanonilainen ravintola. En tiedä miten kauan se on ollut siinä, mutta en muista ennen nähneeni sitä. Libanonilaista ruokaa olisi joskus jännä kokeilla. Yrjönkadulla on myös yksi mun ehdottomista suosikkikaupoista, nimittäin Nappitalo. Siellä on suomalaisittain tosi hyvät valikoimat kaikenlaisia ompelutarvikkeita.


Korkeavuorenkadulta bongasin ihanan second hand kaupan ja ikkunan läpi juuri etsimäni näköisen olkihatun. Sääli, että se oli lauantaina kiinni. Uusi yritys sitten maanantaina.







Myöskin Korkeavuorenkadulta. Antiikkiliikkeitä siellä riittää, mutta tämä tuntui jatkuvan loputtomiin :)



Kivan näköinen kahvila Korkeavuorenkadulla.


KOM-Teatterilla on ohjelmistossaan Vadelmavenepakolainen. Se on pakko mennä katsomaan sitten syksyllä kun esitykset jatkuvat. Kirja oli ihan mielettömän hyvä. Hauskinta oli, että luin sen juuri ennen kuin lähdin vaihtoon Ruotsiin ja sain huomata, että kirjassa esitetyt väitteet ruotsalaisten kansanluonteesta pitivät yllättävän hyvin paikkansa.


Toinenkin kahvila.


Huvilakatu, ehdottomasti kaunein katu Helsingissä, jos ei lasketa sitä yhtä laatikkoa puolessavälissä.


Kesäistä Helsinkiä. Vaikka eilen ei päästykään hellelukemiin, niin yhdentoista aikaan oli kuitenkin yllättävän lämmin ja hyvin tarkeni t-paidalla.





Fredrikinkadulla uskaltauduin ensimmäistä kertaa yhteen kauppaan, jota olen ihaillut joka kerta kun kuljen ohi. Hope Hat on pieni hattukauppa, jossa on tosi herkullinen näyteikkuna. Sitten kun mulla joskus on varaa, niin musta tulee kanta-asiakas :) Olin tosin vähän pettynyt kun kuulin, että suurin osa hatuista tulee valmiina jostain tehtaalta, olin kuvitellut se olisi ollut oikein vanhan ajan hattupuoti, jossa kaikki hatut tehdään itse.

Mun ihana aurinkovarjo (parasol) pääsi vihdoin oikeaan käyttöön. Ja ehdottoman kätevä nyt kun on niin tärkeä suojautua UV-säteilyltä. En tiedä, tekikö se musta jotenkin helposti lähestyttävän, koska sain neuvoa pariakin turistipariskuntaa. Toiset niistä eivät kyllä oikein uskoneet kun sanoin, ettei Helsingissä varsinaisesti ole mitään vanhaa kaupunkia. Ainakaan samassa mielessä kuin esim Tukholmassa.


Kun pääsin kotiin kello oli vasta kaksitoista. Lopun päivää ompelin ja lueskelin ja sain vihdoin matot tampattua. Tajusin myös jossain vaiheessa että lauantaina oli koulujen päättäjäispäivä. Hassua miten huomaamatta se menee nykyään ohi, vaikka muistan vielä kuinka se oli ehdottomasti paras päivä koko vuonna. Sai mennä kesämekossa ja pikkukengissä kouluun, joka kesti vain sen verran että laulettiin suvivirsi ja saatiin todistukset. Sitten alkoi kesäloma. On melkein harmi, ettei kesäloman alkuun liity enää samanlaisia muodollisuuksia kuin koulussa ollessa, se että vika tentti on ohi ei tunnu nimittäin yhtään samalta kuin se, että sai vuoden uurastuksen jälkeen todistuksen käteen :) Joskus on vähän haikeaa kasvaa aikuiseksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...